Ammattikorkeakoulun merkitys!

Tiistai 10.5.2011 - Aarne Heikkilä

Laajasti on tunnustettu se tosiasia, että oman Ammattikorkeakoulun saaminen oli se, josta lähti alueemme kehitys voimakkaaseen nousuun. Satsaaminen osaamiseen ja tuotekehittämiseen olivat kaikkien huulilla. Ammattikorkean rooli oli keskeinen kun Teknologian kehitystä alueella pantiin voimakkaasti liikkeelle, Framin alueen syntyminen ja sen huikea kehitys ovat tästä kiistattomina osoituksina.

Paljon puhuttu alueemme heikko kansainvälistyminen on edennyt harppauksia eteenpäin juuri ammattikorkeakoulun aktiivisin toimin. Elinkeinoelämämme on voinut tukeutua ammattikorkean laadukkaaseen osaamiseen, josta työvoima on 75 prosenttisesta sijoittunut omalle alueelle.

Opettajat ovat olleet motivoituneita ja kehittäneet omaa osaamistaan koko henkilöstö on kaikin voimin ollut edistämässä Ammattikorkean myönteistä kehitystä.

Ammattikorkea on saanut vahvan poliittisen tuen, siinäon nähty vahva potenttiaali alueemme kehittämiseen. Viime vuosina on tullut kitkaa , ei niinkään opetuksen sisällöstä, vaan siitä voidaanko opetusta samantasoisena antaa kaikissa eri yksiköissä. Käydyt eduskuntavaalit romahdutti koko yhteisen tahtotilamme.

Ne päättäjät jotka ovat olleet hallinnossa keskeisissä asemissa ja sisäistäneet ammattikorkean merkityksen alueemme kehitykselle käänsivät kelkkansa vaalien jälkeen. Vihapäissä ei päätöksiä pitäisi tehdä. Jos omaehtoisesti jää nurkkaan mököttämään, pitää osata myös itse tulla sieltä pois.

Ammattikorkeakoululla on myös ollut hyvä herraonni, sillä virkamiesjohto on ollut poikkeuksellisen osaavaa ja ovat asiat hyvin sisäistäneet ja pitäneet kamppailussa muiden alueiden kanssa hyvin pintansa. Vuorineuvos Kari Neilimonkin raportti oman ammattikorkean säilyttämisestä ja tulevaisuuden haasteista lähtee vahvasti luottaen siihen, että sekä poliittinen tuki, että virkamieskunnan korkea osaamisen taso edistävät parhaiten tämän tavoitteen saavuttamista.

Verkostoitumalla saamme parhaiten omat tavoitteemme muidenkin tietoon, korkeakoulun johtohenkilöt ovat tässä tehtävässään onnistuneet hyvin.

Yleensä kun jostain kiistelleen se asian pihvi usein unohtuu niin tässäkin. Opetusministeriön linjaukset opetuksen sisältöjen kehittämisestä, ovat minusta se todellinen haaste mihin joudumme keskittymään. Tämä vaatii tosi paljon koko opettajakunnalta ja muulta henkilöstöltä. Kun opiskelijamäärät rajusti laskevat koko valtakunnassa, niin on selvää, että kaikkia opetusta ei voida jokaisessa yksikössä antaa.

Nyt käydään kisaa siitä, että säilyykö korkeatasoinen koulutus tässä maakunnassa uusilla koulutussisällöillä vaan taannummeko sille asteella, että vetovoima opiskelijapaikkojamme kohtaan oleellisesti heikkenee.
Nuoret 16-26 vuotiaat ihmiset viime kädessä ratkaisevat sen, mihin korkeakouluihin haetaan ja mihin ei. Heidän ajatuksiaan ei kuntatason hallinnollisilla päätöksillä ratkaista. Vaan siihen vaikuttavat monet tekijät.

Korkeakoulutuksen laatu ennen muuta, myös sijaintitekijät, harrastusmahdollisuudet, työnsaantimahdollisuudet. Paikkakunnan vireydellä on myös merkitystä ja siihen liittyvät odotukset yhä paremmista ja kansainvälisimmistä opiskeluympäristöistä. Tässä koko Etelä-Pohjanmaa on takamatkalla.

Emme kilpaile maakunnan sisällä eri ammattikorkean opetuspaikkojen välillä vaan joudumme kilpailemaan maakuntien välillä ja ehkä vielä konkreettisemmin Yliopistopaikkakuntien kanssa. Kyllä Etelä-Pohjalaisten itsetunnon pitää olla niin korkealla, ettemme muiden selän taakse juokse.

Tunnustamme tosi asiat ja hoidamme asiat päättäväisesti kuntoon. Tulevaisuus tulee osoittamaan sitten kuinka olimme järkeviä kun valitsimme maakunnan kehittymisen kannalta parhaan mahdollisimman linjauksen. Ei tässä kannata Seinäjokea vastaan taistella se on väärä osoite, yleensä jos ei kyetä asioita analysoimaan itselle, niin valitaan helpoin tie , syytetään muita. Sehän me osataan. Mutta nyt on niin vakavat asiat kyseessä, että haetaan yhteistä tahtoa ja mitä nopeammin sitä parempi.

Aarne Heikkilä