Harry Wallin Vappupuhe 01.05.10 klo. 12.00 Seinäjoen torilla

Arvoisat naiset ja miehet, hyvät kansainvälisen työn päivän juhlijat

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen kolmas toimintavuosi on päättynyt ja viimeinen on alkanut. Eduskuntavaaleihin on enää vajaa vuosiaikaa ja on aika arvioida Vanhasen porvarihallituksen onnistumista tehtävässään.

Porvarihallituksen vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi hallitusohjelma lupasi 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nousevan 72 %. Kuinka on käynyt. Tällä hetkellä työttömiä on yli 300 000, työllisyysaste on vain 68 %.

Hallitusohjelma lupasi myös vahvaa yrittäjyyttä ja valtiontalouden osalta hallitusohjelma lupasi prosentin ylijäämää bruttokansantuotteesta. Kuitenkin tällä hetkellä yrityksiä on vähemmän kuin vuonna 2007 ja valtion budjetin alijäämä on ylittänyt EU:n asettaman vakausrajan ja on tällä hetkellä yli 5 %.

Voidaan syystä todeta, että maan hallitus on uinahtanut ruususen uneen ja työttömyys kasvaa ja pahenee kohti kesää. Tässä vaikeassa tilanteessa hallitus ei toimi, vaan se uskoo unelmiin ja odottaa orastavan kasvun hoitavan ongelmat. Vaikka viime lamasta olisi luullut jäävän mieleen ainakin yksi opetus: työttömyyden pitkittymiseen on puututtava heti.

Nykymenolla talouskriisin kärsijöiksi ovat joutumassa pitkäaikaistyöttömät ja nuoret. Tammikuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo 50 000 ja 15 – 24 vuotiaiden nuorten työttömyysaste on noussut yli 20 % ja heitä on jo yli 40 000 työtöntä nuorta.

Nuorisotyöttömyyden poistamiseksi on löydyttävä kansallinen yhteinen tahtotila, jossa yhdistetään työntekijäjärjestöjen, työnantajien, valtion sekä kuntien voimavarat tulevaisuuden haastavimman tehtävän edessä. Välittömästi on lisättävä työvoima- ja koulutuspolitiikan resursseja. Myös kaikille peruskoulusta valmistuville nuorille on taattava opiskelupaikka. Ammatillisiin oppilaitoksiin on jälleen kevään yhteishaussa hakenut ennätysmäärä opiskelijoita yhteensä 67 000. Aloituspaikkoja on kuitenkin lähes 20 000 vähemmän.

Suurimpana vaarana on nuorten syrjäytyminen. Syrjäytyminen kytkeytyy nuorilla eri elämänalueiden ulkopuolelle joutumiseen. Syrjäytyminen alkaa kotioloista, heikoista arvosanoista jo peruskoulussa tai koulun keskeyttämisestä ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä. Mutta kaikkein vakavimmin syrjäyttää työttömyys.

Nuorten kohdalla työttömyys on ajanut heitä pitkäaikaisiksi toimeentulotukiasiakkaiksi. Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa ovat päihdeongelmaiset nuoret. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää yli 3000 nuorta vuosittain ulkopuolelle työtä tai koulutuspaikkaa.

Hyvät naiset ja miehet

Viime viikolla hallitus pystyi päättämään tulevaisuuden energiapolitiikasta. Perusenergian tuotanto voidaan turvata kahdella uudella ydinvoimalalla. Uusiutuvan energian lisäämisellä halutaan sitoutua pysyvästi Euroopan Unionin energia- ja ilmastotavoitteisiin. Uusilla ydinvoimaloilla lisätään sähköntuotannon omavaraisuutta ja korvataan tuontia Venäjältä ja Pohjoismaista. Mm. viimeisten uutisten mukaan Pietarin alueen nopeasta kasvusta johtuen Sosnovyi Borin voimalaitoksen kapasiteetistä yhä suurempi osa tarvitaan omalla alueella ja sähkön vientiin Suomeen riittää yhä vähemmän. Ydinsähkön lisäyksellä korvataan myös hiilivoimaa, joka on tärkeää torjuttaessa ilmastonmuutosta.

Metsäyhtiöille ja teknologiateollisuudelle ydinsähkön lisääminen antaa signaalin investoida tuotantoon pitkästä aikaa myös Suomeen. Lisäksi vakaasta ja edullisesta sähköstä hyötyy koko meille tärkeä elintarvikesektori. Tuotantoyksikköjen suurentuessa on tiloista tullut merkittäviä sähkönkäyttäjiä. Tältä pohjalta hyvin ymmärtää MTK:n tuen lisäydinvoimalle. Lisäksi alueellemme keskittyneet elintarviketeollisuuden suuryksiköt tarvitsevat edullista sähköä. Sähkön vakaa hinta on ennen kaikkea työpaikkoja säilyttävä tekijä.

Hallituksen päätösten linjakkuutta himmentää se, että uusiutuvalle energialle luvattu tuki on valtava, ja se jättää veronmaksajien ja sähkönkäyttäjien piikin auki pitkäksi aikaa laskulle, jonka suuruutta on mahdoton ennustaa. Sitä vastoin ydinsähköinvestoinnit eivät tarvitse veronmaksajien tukea. Ydinvoiman vastustajien puheet kulkevat pitkälti samaa rataa kuin vuonna 2002 kun edellisen kerran asiasta keskusteltiin. Jälleen he painottavat sitä, että rakentamalla ydinvoimayksiöitä Suomessa ei riittävästi panosteta uusiutuvaan energiaan. Heidän argumenttinsa ontuu, sillä uusiutuvaan energiaan panostetaan joka tapauksessa tulevina vuosikymmeninä. 

Ydinvoiman vastustajilta pitäisi myös kysyä miten muutoin Suomen sitoumukset päästöjen vähentämiseksi tehtäisiin ja omavaraisuus turvattaisiin, jos ydinvoimaa ei saisi hyödyntää. Mikä on vaihtoehto? Toivottavasti eduskunnan enemmistö antaa vahvan signaalin: teollisuustuotanto jatkuu Suomessa ja Suomeen kannattaa investoida. On selvää, että vahva teollisuus luo pohjan myös palveluiden kehittämiselle.

Hyvät naiset ja miehet

Kuluneen kevään aikana on vilkkaasti keskusteltu mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa. Sosialidemokraatit ovat linjanneet kantansa vahvan peruskuntamallin pohjalle. Tämän vuoksi olimme käynnistämässä Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana kunta- ja palvelurakenneuudistusta, joka puolestaan käynnisti historiallisen kuntarakenteen muutoksen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat tällä hetkellä keskeisen kuntien elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä vahvistavan peruspalveluiden kokonaisuuden, joka yhdessä muiden kuntapalveluiden kanssa luovat perustan kansalaisten hyvinvoinnille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut muodostavat toiminnallisesti saumattoman ja kiinteän kokonaisuuden, jolla voidaan turvata kuntalaisten elämäntilanteita tukevat tarkoituksenmukaiset palveluketjut ja oikein kohdistuvat palvelut vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Seinäjoen kaupunki päätti yksimielisesti lähteä mukaan sosiaali- terveydenhuollon alueita koskevaan kokeiluun. Kokeiluvaihe halutaan viedä eteenpäin hyvässä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, josta neuvottelut ovat jo alkaneetkin.

Hyvät naiset ja miehet

Tämän hallituskauden lopulla pyritään vielä kokoomuslaisen opetusministerin Henna Virkkusen johdolla ratkaisemaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Siinä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen aseman turvaaminen ovat aivan keskeisiä kysymyksiä.

Opetusministeriöllä on kova tahto tehdä luonnonvastaisia fuusioita ammattikorkeakoulujen kesken. Niihin pyritään ainakin Turun ja Satakunnan, Oulun ja Kajaanin sekä Pohjanmaan maakuntien alueella. On vaikea nähdä, mitä etuja saavutettaisiin Seinäjoen, Vaasan ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen yhdistämisellä. Paljon luontevampaa olisi vahvistaa ammattikorkeakoulun ja yliopistoyksiköiden yhteistoimintaa samalla paikkakunnalla, mihin tähtää vuorineuvos Kari Neilimon johdolla laadittu Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion toteuttaminen. Sen toteuttamiselle on seuraavalla hallituskaudella luotava lainsäädännölliset edellytykset.

Seinäjoki on kehittynyt korkeakoulukaupunkina ennen muuta Framin alueen rakentamisen myötä. On valitettavaa, että Etelä-Pohjanmaan maakunnan sisällä on pikkupolitikoinnilla haluttu asettaa vastakkain korkeakoulukampuksen ja maakunnan muun koulutuksen kehittäminen.

Seinäjoki on saavuttanut 20 vuodessa paljon luomalla vahvan vetovoimaisen ammattikorkeakoulun, verkottumalla pääkaupunkiseudun, Tampereen seudun ja Vaasan yliopiston kanssa ja rakentamalla tutkimuksen ja innovaatioiden keskittymän sairaalanmäeltä Framin kautta Foodwestin alueelle.

Maan hallitus ratkaisee, annetaanko suotuisan kehityksen jatkua. Me sosialidemokraatit tuemme Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittymistä jatkossakin itsenäisenä, kehittyvänä ja siten vetovoimaisena.

Hyvät naiset ja miehet

Kulunut talvi ja kevät ovat olleet rautatieliikenteen osalta murheista aikaa. Jatkuvat junien myöhästymiset ja peruutukset ovat aiheuttaneet matkustajille ylimääräistä harmia ja rautatieliikenteen luotettavuus on kärsinyt kovan kolauksen.
Osa talven ongelmista voidaan selittää VR:n uuden johdon älyttömillä kaluston ja henkilökunnan tehostamistoimenpiteillä, joiden seurauksena kaluston huolto ja korjaustoimintaa on laiminlyöty. Vaikeuksista ja 37 milj. euron voitosta huolimatta johto on jälleen asettanut 1200 henkilön säästötavoitteen vuodelle 2012 ja ensisyksynä käynnistyy todennäköisesti 200 ratatyömiehet irtisanominen. Myös rataverkon kunto on rapautunut.

Tällä hetkellä Kokkola – Oulu välillä turvallisuus syystä ajetaan alennetulla nopeudella, samoin Itä-Suomessa. Kaikkiaan nopeusrajoituksia koko rataverkolla on 800 km:llä. Nopeusrajoituksien seurauksena koko maan junaliikenne on päivittäin sekaisin.
Toissa viikolla porvarihallitus antoi eduskunnan käsittelyyn vuosien 2011–2015 talousarvioraamit ja se pitää sisällään ”kylmää kyytiä” koko rataverkolle ja Pohjanmaanradan peruskorjaukselle.

Perusradanpitoon varattu määräraha puolittuisi ja Pohjanmaanradan peruskorjaus Kokkolasta Ouluun keskeytyisi. Jos eduskunta ei muuta hallituksen esitystä, rautatieliikenteen toimintaedellytykset edelleenkin heikkenevät ja tämä ei koske vain itä ja pohjoissuomea vaan koko maata, sillä rataverkon turvalaitejärjestelmät tarvitsisivat myös uudistamista.
Kiireellisin niistä on Helsingin kauko-ohjausjärjestelmän ja Helsingin alueen asetinlaitejärjestelmän uusiminen.

Linnunlaulun eli Finlandiatalon kohdalla vuodesta 1975 johdetussa asetinlaitteessa on ilmennyt viime vuodesta vikoja, joita ei ole pystytty korjaamaan, joka on mahdollinen syy paikallisjunan suistumiseen vaihteessa.  Ei voi kuin ihmetellä nykyhallituksen sanojen ja tekojen ristiriitaa. Vihreät työministeri Anni Sinnenmäen johdolla juhlapuheissa julistavat rautatieliikenteen loistavaa tulevaisuutta ilmaston muutoksen yhteydessä, kuitenkaan vihreät eivät tee mitään. Keskusta kertoo olevansa puolue, joka kantaa huolta aluepolitiikasta, kuitenkin samanaikaisesti laiminlyödään perusrata- ja tieverkko koko Suomessa.

Hyvät naiset ja miehet

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pitkälle rakentunut sopimusyhteiskuntaan. Kuitenkin työnantajat Elinkeinoelämänkeskusliiton johdolla tekivät vuonna 2007 periaatepäätöksen, ettei enää keskitettyjä työehtosopimuksia tehdä.

Jyrkän kielteinen linjaus tulopoliittisiin sopimuksiin tehtiin aivan eri tilanteessa kuin nyt ollaan. Linjausta ei kuitenkaan haluttu muuttaa ja Vanhasen hallituksella ei ollut halua edistää tulopoliittista ratkaisua.  Kuitenkin julkisuudessa on tämän kevään työtaisteluista syyllistetty lähinnä työntekijöitä eikä arvioitu tupon hylkäämisen vaikutuksia.

Me Sosialidemokraatit annamme elintarvetyöläisille täyden tuen heidän vastustaessaan työantajan vaatimuksia heikentää työsuhteenehtoja. Myös AKT:n läpi ajama muutosturvan parannus oli tervetullut, sillä Suomessa työntekijän asema on läntisen Euroopan heikoimpia irtisanomistilanteessa.

Hyvät naiset ja miehet, lopuksi

Vappuna me juhlimme kansainvälistä työläisten juhlapäivää. Vuonna 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa mielenosoitus 8-tuntisten työpäivien puolesta. Mielenosoituksen myötä syntyi myös vappumarssiperinne. Suomessa ensimmäinen vappumarssi järjestettiin vuonna 1898. Tuolloin marssittiin raittiusliikkeen puolesta.

Vappu on kansainvälisen solidaarisuuden päivä. Minua on erityisesti viimeisen vuoden aikana ihmetyttänyt käyty keskustelu ulkomaalaisista. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella saa yksipuolisen käsityksen täällä olevista ulkomaalaisista, niin kuin he olisivat kaikki yhtä samaa massaa.

Kuitenkin Suomeen hakeutuu ulkomaalaisia monesta eri syystä. Eniten kielteistä julkisuutta ovat saaneet perusteettomasti turvapaikkaa hakeneet, joista valtaosa on palautettu kansainvälisiin sopimuksiin perustuen lähtömaahansa. Kiintiöpakolaisia on otettu Suomeen Chilen vallankaappauksesta lähtien 37 vuotta ja Seinäjoellekin vuosia. Huomiotta on jäänyt se ulkomaalaisten joukko, joka tulee maahamme rakkauden kautta. Vuonna 2008 lähes 3000 suomalaismiestä solmi avioliiton ulkomaalaisen naisen kanssa. Vaimoja löytyi muista Euroopan maista, Aasiasta, Kiinasta ja Afrikasta. Myös suomalaisista naisista avioitui ulkomaalaisen miehen kanssa samana vuonna yli 2000.

Avioliitto solmittiin muun eurooppalaisen kanssa, afrikkalaisen, aasialaisen ja amerikkalaisen kanssa. He ovat tulleet asumaan pysyvästi Suomeen, ja elättelevät toiveita työpaikan löytymisestä. Heidän sopeutumisensa on pitkälle kiinni työllistymisestä ja se on erittäin vaikeaa, sillä esteenä ovat työnantajien ennakkoluulot. Tästä perheelläni on hyvin läheisiä kokemuksia. Lisäksi satoja nuoria eripuolilta maailmaa saapuu Suomeen opiskelemaan, näistä osa toivoo työllistyvänsä Suomessa.

On harmillista, että julkisuudessa käydään vain pinnallista myös populistista keskustelua aiheesta. Haaste on mittava ja on tärkeää, että annamme oikeaa tietoa täältä työtä hakeville, varaamme riittävästi resursseja kotouttamiseen sekä jokainen tutustumme uusiin suomalaisiin, sen kautta minunkin ennakkoluulot vähenivät.

Hyvää kansainvälistä työnjuhlaa ja aurinkoisempaa kesää!